Olen 31-vuotias ulvilalainen. Tai ulvilalaisena vasta 3-vuotias. Minulla on aika monta titteliä tai arvonimeä, joita mielelläni käytän. Vaimo, äiti, tytär, sisko, täti, kummi, miniä, käly, ystävä, naapuri. Nämä määrittävät minua suhteessa muihin ihmisiin. Muunlaisista titteleistä en oikein perusta. Ja vielä tärkeä: minä. Se määrittää minua suhteessa Luojaani: olen Hänelle rakas ja arvokas, koska olen minä. Ei siinäkään tutkintoja tarvita.
Otin ilolla vastaan kutsun alkaa kirjoittaa Ulvilan seurakunnan blogia. Joskus luulin, ettei hyvää harrastusta kannata pilata tekemällä siitä työtä. Nyt huomaan, ettei kirjoittamisen ilo ole kadonnut, vaikka sitä teen myös työnäni.
Tavoitteenani on huomata elämä, ei suorittaa sitä. Tästä näkökulmasta yritän myös blogitekstejä tuottaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti