torstai 8. toukokuuta 2014

Rukous

Ole valo,
yötaivaan pilvi

Uusi silmu
polun varrella

Ole uskallus
elä hetkessä.
Sano, että olet tässä.

Jokaisessa kosketuksessa, kyynelissä, sisareni taivas.

Anna aikaa,
surun ohi kulkea

Tunne lämmin
elämän jano

Suo viisautta
ymmärtää tuska
lohduta silloin kun itken

Anna rohkeutta kohdata, kyynelissä, sisareni taivas.

Anna ilo,
haalistuneet muistot.

sateenkaari,
pellon reunalla

Anna rohkeus
vaihtaa suuntaa,
valinat väärät korjata.

Etsin polkuni luoksesi, kyynelissä, sisareni taivas

perjantai 2. toukokuuta 2014

Vappumietteitä


Pidän vappua kevään juhlana. En niinkään työväen tai ylioppilaiden juhlana, vaikka itsekin painan valkoisen lakin juhlallisesti vuosi toisensa jälkeen kiharoilleni.

Mietin menneitä keväitä ja olen muistavinani, että usein vappuun mennessä on ollut jo useita lämpimiä päiviä. Aurinko on lämmittänyt kehoa ja mieltä, luonto on alkanut heräilemään. On kuitenkin enemmän sääntö kuin poikkeus, että vappu vietetään aurinkoisessa, mutta kylmän tuulisessa säässä.

Eilen vapputorilla ihmisvilinässä kävellessäni mietin, että tämä vuosi ei tehnyt poikkeusta säiden suhteen. Yhtälailla puettiin tumput ja kunnon tuulipuvut lapsille ja itselleni kiedoin ison, lämpimän kaulahuivin. Toiset olivat pukeutuneet pieniin hameisiin ja korkokenkiin.

Omaan vappujuhlintaani kuului tänä vuonna hyvää grilliruokaa, saunomista, lautapelejä, vapputoria, vähän myös ilmapalloja sekä itse paistettuja munkkeja. Ja ennen kaikkea lasten riemua yökyläillessämme ystäväperheen luona.

Uskaltaisikohan sitä jo toivottaa siunattua ja aurinkoista KESÄN odotusta.
                                                                                     Diakonissa-opiskelija Salla-Mari