Pidän vappua kevään juhlana. En niinkään työväen tai ylioppilaiden juhlana, vaikka itsekin painan valkoisen lakin juhlallisesti vuosi toisensa jälkeen kiharoilleni.
Mietin menneitä keväitä ja olen muistavinani, että usein
vappuun mennessä on ollut jo useita lämpimiä päiviä. Aurinko on lämmittänyt
kehoa ja mieltä, luonto on alkanut heräilemään. On kuitenkin enemmän sääntö
kuin poikkeus, että vappu vietetään aurinkoisessa, mutta kylmän tuulisessa
säässä.
Eilen vapputorilla ihmisvilinässä kävellessäni mietin, että
tämä vuosi ei tehnyt poikkeusta säiden suhteen. Yhtälailla puettiin tumput ja
kunnon tuulipuvut lapsille ja itselleni kiedoin ison, lämpimän kaulahuivin. Toiset
olivat pukeutuneet pieniin hameisiin ja korkokenkiin.
Omaan vappujuhlintaani kuului tänä vuonna hyvää
grilliruokaa, saunomista, lautapelejä, vapputoria, vähän myös ilmapalloja sekä
itse paistettuja munkkeja. Ja ennen kaikkea lasten riemua yökyläillessämme
ystäväperheen luona.
Uskaltaisikohan sitä jo toivottaa siunattua ja aurinkoista KESÄN
odotusta.
Diakonissa-opiskelija
Salla-Mari
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti