Pääsiäisen valaisemaa

Viime viikkoina on voinut havaita valon määrän lisääntyvän. Talvi on kääntymässä kevääksi. Kirkkaimpina hetkinä olen saanut kaivaa jo aurinkolaseja lievittämään auringon häikäisevää vaikutusta.

Pääsiäisen sanoma sopiikin hyvin tähän vuodenaikaan, jolloin mennään kohti valoisampaa aikaa. Pääsiäisen ajan raamatuntekstit kulkevat synkistä kuoleman hetkistä kohti kirkkaan pääsiäisaamun iloa. Kirkossa tämä kaikki on silmin havaittavissa. Kiirastorstain iltamessussa alttari riisutaan ja ainoastaan yksi Kristusta kuvastava kynttilä jää palamaan. Pitkäperjantaina kun evankeliumissa on kerrottu Jeesuksen kuolemasta, viimeinenkin alttari kynttilä sammutetaan. Pitkänä perjantaina ja lankalauantaina alttarilla on musta kangas. Pääsiäisaamun juhlaan alttari puetaan taas valkoiseksi. Pääsiäisenä voimme kokea kuinka valo voittaa pimeän. Elämä voittaa lopulta kuoleman.

Elämään kuuluu niin valon kuin pimeyden hetkiä ja hetkiä näiden väliltä. Elämme liikkeessä näiden vastakohtien välillä. Joskus värit sekoittuvat, synkkään hetkeen liittyy jotain valoisaa ja toisinpäin. En tunne yhtään ihmistä, joka olisi onnistunut elämään niin ettei synkkyys olisi koskaan varjostanut omaa kulkua. Synnyimmepä tänne kuinka hyvien ja kirkkaiden tähtien alla, miten täydellisinä tahansa, jokainen meistä ryvettyy elämänsä aikana tavalla tai toisella. Epätäydellinen maailma tekee minustakin epätäydellisen, vaikka haluaisin olla hyvä.

Elämä ei ole itsestään selvää tai yksinkertaista. Kaikki ei ole valkoista tai mustaa. Olemme jatkuvassa liikkeessä, matkalla toivottomuudesta mielekkyyteen, pimeydestä valoon. Ja tämän suunnan haluamme pitää. Harva haluaisi elämänsä suunnan olevan synkkyyteen ja epätoivoon. Useimmat meistä toivovat, että edessä oleva matka veisi meitä aina parempaan. Pääsiäisen sanoma tuo eteemme valoisan tulevaisuuden. Taivalluksen lopussa meitä odottaa elämä, jonka ylle varjot eivät enää lankea. Kuolema on voitettu ristillä, jotta me elämässä ryvettyneet voisimme vaeltaa täällä kohti parempaa. Matkalla on varjoja mutta perillä valo.