Välillä minulla on sellainen olo, etten näe enkä kuule mitä ympärilläni tapahtuu. Harmittaa, jos ei asiat mene niin, kuin olisin halunnut, ja jään märehtimään syitä ja seurauksia. Pääkin särkee, ja yön jäljiltä olen väsynyt, kun en taaskaan ole nukkunut hyvin. Kuopuksen kysymys aamukiireessä : "Missä mun hanskat on", saa minut lähinnä äreästi tiuskaisemaan, että "oppisit laittamaan ne paikkaansa, niin löytäisit aamulla!"
Tuttua varmasti sinullekin.Eri ikäkausina on erilaiset ilot ja murheet. Nuorilla omansa, vanhoilla omansa. Omilla valinnoillamme ja käytöksellämme pystymme pitkälti vaikuttamaan olotilaamme.
Tänään voisikin miettiä, mikä on lopulta tärkeää, aivan välttämätöntä?
Oma jaksaminen tuntuu olevan vähän väliä vaakalaudalla. Ainainen kiire ja stressi tekemättömistä töistä ahdistaa, riittämättömyyden tunne painaa. Hyvä, kun jaksaa omasta perheestä huolehtia, puhumattakaan siitä, että pitäisi miettiä koko maailman murheita...
Teksti ja kuva: Marika Keitaanniemi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti